Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

 Hekla helmikuussa 2010

 

Islanninlammaskoira

FIN MVA TK2 BH Hekla Frá Timburhúsinu

      

s. 3.6.2005

 

Luonnetesti hyväksytty 190p. laukauskokematon (28.10.2007)

 

Terveys:

Lonkat: B/B

Polvet: 0/0

Kyynärät: 0/0

Silmät: terveet (tutkittu kolmasti, viimeksi 21.9.2009), silmät gonioskopia tutkimuksella: terveet (21.9.2009)

Sydän: terve (tutkittu neljästi, viimeksi 21.9.2009)

Kilpirauhas arvot: OK! Molemmilla tutkimus kerroilla. T4 27,7 TSH 0,08 T4/TSH 346,3 (11.9.2009), T4 26,4 TSH 0,03 T4/TSH 880,0 (29.10.008)

DLA-monimuotoisuustesti DQA, DQB ja DBR-alleelit:

DQA:00101/00301, DQB:00201/00501, DBR:01301/02301 

Hekla KoiraNetissä

Harrastukset:

Toko: Kilpailee VOI-luokassa, josta yksi VOI1 tulos 257,5p. (15.11.2009)

Aiemmat saavutukset:

TK1 5.5.2007 (tokossa koulutustunnus saavutetaan 3 ykköstuloksella / luokka)

TK2 8.9.2007 (tarkemmat tiedot kisoista koiraNetistä, linkki yllä)

Reetun tottelevaisuuspalkinto kaudelta 2006-2007, rotumestaruus AVO:ssa 2007, rotumestaruus VOI:ssa 2008

Näyttely: Luonnetestin myötä Hekla muotovalioitui (tarkemmat tiedot edelleenkin koiraNETistä) ja jo yksi cacibi:kin on plakkarissa. Näyttelyt kuitenkin sellainen vähemmän oleellinen harrastus, joten katsotaan kuinka intoa enään riittää kun FIN MVA tuli saavutettua.

Palveluskoira harrasteet = Jälki: Nyt mennään metsässä ja hiukan jopa olen elätellyt, josko joskus uskaltautuisi kisaamaankin, mutta nyt vasta treenataan!

10.11.2007 Hekla suoritti hyväksytysti palveluskoirien käyttäytymiskokeen, siitä titteli BH

Paimennus: Epävirallisesssa paimennustaipumustestissä Hekla osoitti erittäin hyviä paimennustaipumuksia PTT4.

Koiratanssi: Hekla on osallistunut jo jokuseen viralliseen ALO-luokan kisaan koiratanssissa. Paras tulos on 1.11.2009 Janakkalasta jossa pisteitä tuli 158,67p. Kuma siis jäi alle kahden pisteen päähän :-)

Koirauinnin-SM 2007: Hekla sijoittui mini-koirien painoluokassa neljänneksi, 2 x 50m yhteisajalla 2:11 (1:04 & 1:07). Lisäksi seuraavan päivän joukkuekilpailussa Hekla ui 63m aikaan 1:15, valitettavasti joukkue ei ihan pärjännyt, vaan Issikkatytöt (Hekla+Punapihlajan Dekkja +Punapihlajan Alma Fenjudtr) jäivät 10. yhteisajalla 4:47

Hekla paimennustaipumustestissä - kaksi lammasta yritti poistua muusta joukosta - ei onnistunut

   

Hekla on hieman tyylilleni poikkeuksellisesti haettu Hollannista. Eikä suinkaan Kerimäeltä Tunturiketun kennelistä J Sen verran kyseiseen kenneliin neiti liittyy, että kun on nyt terveeksi todettu, jatkoi sukuaan ainakin pentueellisen (Tunturiketun I-pennut) verran Tunturikettuja. Hekla on kennelinsä ensimmäisestä pentueesta pienestä Aardenburgin kylästä lähes Belgian rajalta. Kasvattajat Dorthy ja Mejo Beaun olivat nähneet kovasti vaivaa totuttaakseen pentueen monenlaisiin elämän kummallisuuksiin. Siksipä ”puutalosta” ( =Frá Timburhúsinu) lähtenyt pentu olikin heti reipas ja valmis kaikkeen. Ei hirvittänyt Heklaa junamatka, eikä lentomatka kassissa. Jälkimmäinen hieman hirvitti minua ja Maria (Väänänen), kun neiti oli jo siihen mennessä ilmaissut mielipiteensä häkki matkustamisesta. Se oli painokelvotonta. Yllättävän hyvin kaikki tosiaan meni ja ihmisvilinässä lentokentilläkin neiti oli häntä pystyssä. Nyt on nähty myös lopputulos hyvästä pentuajasta. Luonnetesti meni hyvillä pistein läpi ja koira oli koko testin ajan iloinen & valpas.

 

Luonne siis on ihan kunnossa, mutta... Malttia on tarvinnut aikalailla opettaa. Ongelmana on ollut myös kaiken liikkuvan jahtaaminen. Tämän ikävän ja vaarallisen asian pois kitkeminen on vaatinut aikaa ja vaivaa. Onneksi arki on alkanut jo sujua ja voimme keskittyä koulutuksissa harrastuspuoleen. Ylipäätään on ollut sekä ilo, että harmi, kun koira on NIIN reipas :-)

 

Hekla on poiketen syvänpunaisesta linjastani varjostunut soopeli (näyttää riistan väriseltä) valkoisin merkein. Säkä on n.41cm, mikä näyttää poikien rinnalla pieneltä, mutta on hyvin lähellä islantilaisnartun ihanne kokoa.

Hekla on ensimmäinen oikeasti kippurahäntäinen koirani, mikä on hassua, kun Heklan vanhemmat ei mitään hirvittävän tiukkahäntäisiä olleet. Hekla on Mannin lailla pitkäkarvainen. Nyt näyttely uralta on saavutettu se mitä hainkin eli FIN MVA. Kaikki tämän päälle on bonusta.

 

  

Heklalla on erityinen suhde veteen. Jo pentuesisarusten kanssa leikkiessään, kävi välillä uimassa vesikupissa. Sama jatkui meillä, lisäksi tuli vesikupin kaivaminen ja veden pureminen. Suosikki on vesikuppiin puhaltelu – kuplat on kivoja! Ehkä siitä syystä mökillä meri veti hetkeksi hiljaiseksi, mutta vain hetkeksi, siellähän se hyvä olikin lutrata. Vanhemmista koiristani Manni on myös vesipeto. Ei ole koskaan pelleillyt tuolla lailla veden kanssa, mutta rakastaa uimista ja ui kuin punainen hylje. Heklan rakkaus veteen & uimiseen tuli nyt myös punnittua ensimmäisissä koirauinnin SM-kisoissa, hyvin uinti maittoi!

 

   

Heklan kanssa on nyt käyty läpi sekä alo & avo-luokka tottelevaisuudessa. Takanamme on jo monta kisaa ja yhteinen sävelkin alkaa löytyä. Voittaja luokkaa nyt aloitellaan, mutta hiottavaa tuntuu riittävän ;-) Tarkoituksellisesti olen hakenut koulutustunnuksia - harrastuksen vuoksi toki - mutta myös siksi, että olemme opetelleet kilpailemista. On ollut mielenkiintoista huomata, että nyt olen saannut aikaiseksi koiran, joka ei meinaa pysyä kokeen loppuun asti nahoissaan, edelliset ovat ennemminkin "latistuneet" matkan varrella, joku välimalli olisi silti se toivottavin..

 

Agilityssa olemme edelleen pitäytyneet epävirallisissa tuon kisailun. Laji on hauska & mielettömän vaikea. Tällaiselle kömpelölle tokoilijalle juoksentelu kaikenmaailman siksakkia on ollut aikas työlästä.. Nyt olen luovuttanut agilityssa (tuuliviiri...) ja säästänyt jäänneen ajan koiratanssiin ja jälkeen.

 

Koiratanssi on jäänyt tarkoituksella vähemmälle, mutta nyt kun agility on takavasemmalla, keskitymme enemmän tanssiin. Hieman hakusessa on vielä perusasiatkin, mutta on kyllä hauska ratkoa koulutuksellisia ongelmia uusien hauskojen temppujen opettelussa. On myös minulle mielenkiintoista, kun nyt ei tarvitse miettiä koiran rajoja. Heklan fyysiset rajat kun ei tule vastaan!

 

Jälkiharrastus on nyt siirtynyt metsään. Saimme paikan mukavasta ryhmästä ja nyt on valtava into tehdä jälkitreenejä. Jopa PK-tottista olemme hiukan kokeilleet. On hienoa katsoa, kuinka keskittyneesti ja taidokkaasti koira seuraa jälkeä. Rauhallisuus, mikä koiralla on sen tehtyä onnistunut jälkitreeni on ollut kokemisen arvoista. Ja antaa syyn kaiken muun kiireenkin keskellä joskus kaivamaan jälkiliinat esiin.

 

Monessa olemme siis mukana, mutta vapaapäiviä vietämme kaikista harrasteista huolimatta. Hekla on erittäin vilkas, joten toimintaa pitää olla, mutta liikaakaan ei auta touhuta. Kunnon aivovoimistelu on tarpeellista, mutta välillä on vain parasta lähteä pitkälle metsälenkille ja antaa tytön juosta itsensä väsyksiin. Vaikka Hekla onkin vauhdikas ei hellyydenkipeämpää koiraa meillä ole. Opittuaan hyppäämään syliin, on ollut sylissä entistä useammin. Toisin kuin vanhat herrat Hekla myös selvästikin nauttii sylissä olosta, painautuen kaulaa vasten kuin kettupuuhka. Hekla on sellainen prinsessa - hemmoteltu ;-)

   

Tarkempia tai lisätietoja Heklan testeistä:

DLA-monimuotoisuustesti:

Koira Hekla frá Timburhusinu on heterotsygootti kaikkien kolmen katsotun geenilokuksen suhteen. Haplotyyppi DQA*00101 DQB*00201 DBR*01301 esiintyy noin 11%:lla ja haplotyyppi DQA*00301 DQB*00501 DBR*02301 noin 19% tutkituista islanninlammaskoirista. Islanninlammaskoiralta on tähän mennessä löydetty 10 erilaista haplotyyppiä. (tutkittuja koiria 58, tämän Heklan tuloksen aikaan - oma lisäykseni.)

26.11.2008 Elina Vuorenmaa, geneetikko, HT-Diagnostics

©2017 HoitoTassu & Kennel Gelgja's - suntuubi.com