Olen Anne Vaskio (os. Ahonen), kotoisin Tervakoskelta. Kouluttauduin vuosia sitten hierojaksi, mutta ajatus yrittämisestä tuntui kovin vieraalta. En kuitenkaan hylännyt ajatusta hieromisesta ja tulihan hankittua taitoa ylläpidettyä sukulaisten ansiosta. Keväällä 2005 päätin kuitenkin ottaa riskin ja koittaa yrittäjän elämää. Ilman koiraharrastusta tuskin näin olisi käynyt.. Vuosien harrastustoiminta koirien parissa sai miettimään, voisiko harrastetta mitenkään muuttaa työksi – työ kun tuntui ajoittain haittaavan harrastamista. Ajatus koirahieronnasta oli mukava. Lisäksi mietin myös koirien koulutusta ja luennointia, mikä saikin palaset paikoilleen. Perustin siis yrityksen, joka sai nimekseen HoitoTassu, mistä kukin saa vetää omat johtopäätöksensä. Sivullakin esiintyvä logo on piirtämäni kuva Mannin vasemmasta takatassusta. 

Perheeni koostuu aviopuolisostani Ilkasta ja kolmesta islanninlammaskoirasta. Ilkka vastaa perheessämme teknisistä laitteista ja veneet ovat kiinnostuksen kärkipäässä. Ilkka on myös kuvannut osan sivuilla olevista kuvista. Itse  kulutan lähes kaiken vapaa-aikani koirien parissa. Jos aikaa jää, hoidan puutarhaa, tarkkailen lintuja ja kuvaan eli se toinen puoli sivuilla esiintyvistä kuvista. Jos kuvia on ottanut joku muu, mainitsen sen kyllä. Koiristani vanhin on 1996 syntynyt uros Manni, keskimmäinen on  1997 syntynyt uros Hjalli, nuorimmainen 2005 syntynyt narttu Hekla. Kaikista koirista löydät enemmän tarinaa koirien omilta sivuilta.

Koulutukseltani olen laillistettu urheiluhieroja, valmistuin Turun-Urheiluhierojakoulusta 1995. Vuonna 2005 kun olin perustamassa HoitoTassua kouluttauduin Suomen Eläinterapiaopistossa urheilukoirahierojaksi. Olen myös Suomen Kennelliiton kouluttama tottelevaisuuskoulutus ohjaaja. Kiva Teamin koulutusohjaajaksi valmistuin keväällä 2009. Lisäksi olen käynyt aikido ja jalkapallo valmentamiseen liittyviä kursseja. Olen ollut myös useilla koirien terveyteen, ruokintaan, koulutukseen, ongelmiin ja psykologiaan perehdyttävillä kursseilla.

Elämässäni on viime vuosina ollut mukana myös MS-tauti, joka jälkiään on jättänyt, vaikka onnekseni on ollut kohdallani hyvin armollinen. Vaiva ei juurikaan näy päällepäin, mutta välillä ne helpotkin asiat on vaikeita, enkä oikein jaksa tarttua kuin pakollisiin asioihin. Krooniset kivut ovat myös arkipäivää. Yrittäjyys on kuitenkin suonut mahdollisuuden rytmittää työt niin, että voin riittävästi levätä. Lisää tietoa MS-taudista löydät Suomen MS-liiton sivuilta.